Ads by Google Ads by Google

“I’LL SPEAK LIKE A COMMONER, FOR I AM A COMMONER”

Tulou pea fakatapu atu kia hou’eki, ha’a matapule, kau taki lotu moe Tonga kotoa ‘e a’u atu kiai e fakahoha’ani.  ‘E ongo fakamatatu’a e fakahoha’ani he koe tu’a au.

Oku tomu’a ‘oatu e fakamalo ki he kau taki ‘oe Tongan Church Community koe Lotu Fakamanatu ‘o Siasi Tupou V na’a mou toki fakahoko.  ‘Oku ‘oatu heni moe fakamalo loto hounga ki he Tonga kotoa na’e lava hifo kiai.  ‘Oku ‘oatu ‘ae fakahoha’ani Koe ‘uhi na’e ongo mai pea toe fakamafola koe Lotu Fakamanatu fakatahataha ‘ae kainga Tonga ‘oku si’i fakapaea he funga maka ‘oe Tu’i Manu’a.   

‘Oku hounga e takiama ‘ae Tongan Church Community ke fakahoko ha Lotu Fakamanatu ‘oe La’a kuo ne toki unga fonua, Siaosi Tupou V.  Ka ‘oku ‘iai e fifili moe faka’amu ‘oku toka loto he kainga Tonga tokolahi ‘i he fonuani ki he ongo me’a ko’eni:  

1.  Koe ‘uhi na’e talaki ‘ae Lotu Fakamanatu mei he Tongan Church Community, na’e ongo’i ‘e he kainga Tonga tokolahi ‘oku ‘ikai ke nau kau he Tongan Church community na’e ‘ikai fakakau ai kinautolu.  Na’e talamai ‘e he faiongoongo ‘ae KHJ ko ‘ene vakai na’e ha ngali tokosi’i ‘ae Lotu Fakamanatu.  Na’ane fakafuofua na’e ‘ikai a’u ki he toko 300 ‘ae kainga na’e lava hake ki he Lotu Fakamanatu ka ‘i he tohi kakai na’e toki ‘osi ‘oku fakafuofua koe tokolahi ‘oe kakai na’e lesisita koe Tonga he fonuani ‘oku ofi he toko 5,000.

2.  ‘I he vakai ‘a ha kau taki lotu mo ha kau taukei kuo nau anga maheni he fa’ahinga polokalama moe ouau ‘oku fakahoko ‘iha Failotu Fakamanatu na’e ‘iai ha tonounou he polokalama ‘oe Lotu Fakamanatu.

Fakakaukau Teuteu:  ‘I he mahino pe ki he kau taki ‘oe Tongan Church Community te nau fakahoko ha Lotu Fakamanatu, pea koe taumu’a koe Lotu Fakamanatu ‘ae Tonga kotoa na’e tonu ke fakakaukau’i leva ha founga ‘e a’u ai e popoaki ki he Tonga kotoa, pe koe tokolahi taha ‘oe kau Tonga he fonuani.  Koe founga kuo tau anga maheni ai pea ‘oku faingofua mo vave taha koe fetu’utaki ki he kau taki lotu pe koe fanga ki’i feohi’anga faka sosiale.  Kuo mahino e kau taki ia ‘oe Tonga Church Community, ka koe fakaha moe fakaafe na’e tonu ke a’u ki he Faifekau Pule ‘oe Siasi Tau’ataina ‘o Tonga ki Pava’ia’i,  kau Pisope ‘oe fanga ki’i Uooti Tonga ‘oe Siasi Mamonga ki Malaeimi mo Mesepa, Setuata Lahi ‘oe Siasi SUTT Pago Pago ki Nuuuli, Faifekau lahi ‘oe Siasi ‘Ahofitu ki Iliili, Faifekau Siasi Penitekosi.  ‘Oku fa’a vave ange foki e lele ia ‘ae letio kalasini ‘ae pea moe fanga ki’i fakataha’anga fakasosiale ‘o hange koe Kalapu ‘Ikale Tahi mei Mesepa, Kalapu Fofo’anga mei Nuu’uli pe ha taha pe ‘oku ne lava ke fakaa’u atu ki ha Tonga moe kainga fie kaungamamahi mo Tonga he fonuani.

3.  Taumu’a Lotu Fakamanatu:  Koe ngaahi taumu’a ‘eni na’e tonu ke fu’u mahino ‘aupito ‘i he Lotu Fakamanatu.    

a.  Ko ‘etau fakaha ‘e tau fakamalo mo ‘etau hounga’ia ‘i he faifatongia na’e fakahoko ‘e he Tu’i ‘o Tonga, Siaosi Tupou V ki hono fonua mo hono kakai.  Lotua leva mo hufia si’ene folau.

b.     Ko ‘etau lotua ha fakanonga ki he ta’ahine Kuini ‘oku ne fua e mafasia lahi taha ko ‘ene tengihia hono ‘alo.  Tapu moe Ta’ahine Kuini, ka mou fakatokanga’i ange kuo tanu ‘e he ta’ahine Kuini, hono ‘alo ko Pilinisi Ma’atu, kuo ne tanu foki mo hono hoa, Taufa’ahau Tupou IV, pea kuo ne toe tanu ‘eni hono ‘alo ko Siaosi Tupou V.  ‘Oku ‘ikai ha toe fakaloloma ‘e mamahi ange ka koe tanu ‘e he matu’a ‘ae ‘enau fanau.  Koe natula totonu ‘oe mamani ke tau tanu ‘e kitautolu ‘e tau ongo matu’a.  ‘Ikai ta’omia ‘e tau hufia ‘ae si’i Ta’ahine Pilinisesi Salote Pilolevu Tuita kuo ne tanu hono ongo tuonga’ane pea mo ‘ene tamai tapu moia. 

c.   Ko ‘etau lotua mo hufia ho tau Tu’i fo’ou, King Tupou VI mo tuku ‘e tau poupou kia teia mo e fatongia mamafa ‘oku hanga mei mu’a.

4.  Polokalama:  ‘Oku fa’u leva ‘ae ‘asenita ‘oe Lotu Fakamanatu ke ne fakahoko e ngaahi taumu’a ‘oku ha ‘i ‘olunga.

5. Koe ngaahi ‘asenita ‘o ha Lotu Fakamanatu ‘oku kau ai e ‘u me’a ko’eni pea na’e tonu ke fakahoko he Lotu Fakamanau na’e fai:   

a.   Faka’apa’apa.  ‘Oku tu’u ‘ae kainga kotoa ki ‘olunga ‘o punou pea faka longolongo ha ki’i taimi.  ‘Oku ngaue ‘aki ‘i mamani ‘ae minite 2.

b.   Lau ha hisitolia ‘o Siaosi Tupou V.  ‘Oku mahu’inga pea fie fanongo ‘ae kainga ki ha ki’i hisitolia ‘oe Tama Tu’i.  Kuo fakalaka e internet ne mei lava ha hisitolia mo ha ngaahi ‘ata ‘oe Tama Tu’i ke mamata kiai hotau kainga.  Na’e ha mai ‘eni mei he Lotu Fakamanatu ‘ae Kainga Tonga ‘o Kalefonia.  

c.  Fakamo’oni ki he mo’ui ‘a King Siaosi Tupou V:  ‘Oku ‘iai ha kau lea mei he kau maheni moe taukei ki he Tama tu’i.  ‘Oku ne ‘omai e Tama Tu’i ki he’etau fakakaukau pea tau asi atu ai ki he ‘ulungaanga poto mo mahu’inga pe ‘aonga ‘oe Tama Tu’i na’e ‘ikai mea’i pe a’usia tautautefito ki he’etau fanau tupu hake heni.

d.  Lea fakamalo:  ‘Oku faka’osi ‘aki e lea fakamalo ki he kainga kuo nau lava mai ki he Lotu Fakamanatu pea ‘oku fakahoko ia ‘eha taha mei he famili pe fakafofonga ‘oe Tama Tu’i pe ko ha fakafofonga mei he Pule’anga Tonga. 

         6.      Anga maheni:

                            a.   Lotu, Lau Folofola, moe Malanga:  Koe kau fakahoko fatongia ‘oku fa’a fili ia mei he kau taki lotu pea taimi ‘e ni’ihi ‘oku fa’a fakakau moe si’i kau fine’eki pe tanga’eki motu’a taha he ‘e tau nofo.

                             b.   Himi:  Fili ‘ae himi mei he ngaahi himi maheni ‘ae Uesiliana.  Fakatatau ki he fale’i ‘a King Siaosi V ki he hiva fakatahataha ‘a Kolomotu’a mo Kolofo’ou he hala ‘a Taufa’ahau Tupou IV, “hiva’i mai e ngaahi himi ‘oku ‘ilo ‘e he Tonga kotoa ke nau kau mai he hiva”

 7.  ‘Oku fiema’u ke ongo’i ‘e he Tonga kotoa ‘oku nau kau he polokalama ‘aki ‘e tau manatu’i koe Lotu Fakamanatu kainga Tonga ka ‘oku ‘ikai ko ha failotu ‘a ha siasi. 

8. Faka’osi:  ‘I he hili ‘ae Lotu Fakamanatu ‘oku ‘iai ‘ae Kava Tuku ke kau kiai ‘ae kau taki lotu kotoa.  Kuo tau holi ke tau fai e me’a ‘a hou’eki pea tonu ke fai ke a’u.

9. Fakafehokotaki ki Tonga:  Na’e mei lava lelei ‘i ha femahino’aki moe kau faiongoongo ke fakaa’u atu ‘e tau popoaki moe Lotu Fakamanatu ki Tonga.

‘E ‘iai hano fehu’ia ‘eku fakahoha’ani.  ‘E ‘iai ha ni’ihi tenau pehe koe me’a fa’iteliha pe ia ‘ae kau taki ‘oe Tongan Church community.  ‘E pehe ‘e ni’ihi ta ko ’ena na’e ‘iai ho’o fakakaukau koe ha na’e ‘ikai fakahoko ai ki he kau taki ‘oe Tongan Church Community.  Pea ‘e ‘iai foki ha ni’ihi ‘e a’u atu ‘e nau lau ‘o pe he ‘oku ‘iai ha loto kovi mei he feitu’uni.

‘Uluaki, koe mo’oni koe me’a fa’iteliha pe ia ‘ae Tongan Church Community, ka ‘oku tupu ‘eku kau noa he na’e fakaongo mai koe Lotu Fakamanatu ‘ae kainga Tonga.  Ua, ko ‘eku fokotu’u fakakaukau, ka ‘oku tau fai leva ha me’a kae tautautefito ki ha ngaahi me’a ‘oku fakakau ai e Tonga kotoa pea mo Tonga ‘oku tonu ke fai ki he lelei taha.  Tolu, ko kinautolu ‘oku nau nau mea’i  hoku loto totonu tenau fakamo’oni ‘eku fietokoni ha me’a pe ‘ae kainga Tonga he fonuani.  Fa, ‘oku ou ilifia au keu nofo ‘o loto kovi ki ha taha he koe me’a ‘oku ou anga kiai.  ‘Oku fakatupu mahamahaki ki he sino moe laumalie pea toe mole noa ai hoku taimi.  Ka ‘oku ou nofo moe lau ‘ae faifekau malolo kuo pekia ko ‘Alaponi Maile, “koe vale pe ‘oku sio atu ki he kovi moe fehalaaki kae longo pe”.  Ko hono aofangatuku, pea koe palopalema lahi ange kia teau kuo faingata’a fau kia au moe kau taki Lotu toko lahi he fonuani ke mau navikeiti ha mau hala tu’u atu he kuo mou keli ha fu’u ‘auvai ‘oku tafe malohi ho tau vaha’a ke fakamavahevahe’i ai kitautolu pea mo fakafe’atungia’i ai ‘e tau fie fetokoni ‘aki.

Faka’apa’apa Atu.

HMHC Mafi ‘o Amelika Samoa.